Noin 30v. sitten energiansäästöön suhtauduttiin erilailla

Edapco Oy:n perustaja, Tapani Ranta, toteaa, että nykyinen pyrkimys energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen on iso muutos tilanteeseen, joka vallitsi hänen valmistuessaan korkeakoulusta vuonna 1986. Tuohon aikaan energia oli 'halpaa' ja hiilidioksidipäästöistä ja ilmastomuutoksesta ei puhuttu ja kirjoitettu, kuten nykyisin.

Lopputyöni (diplomityöni) aihe oli: 'Kiinteistöjen lämmönsäästön kannatavuus kaukolämpötoimintaa aloittavassa suurkaupungissa' ja sen tulos ei ollut koin myönteinen lämmönsäästön kannattavuudelle. Myöskään silloisen lopputyöni valvoja ei ollut kovin myönteinen. Ei siksi, että lämmönsäästö suppeasti tarkasteltuna olisi ollut mahdotonta, vaan se ei ollut kokonaisvaltaisesti ajateltuna kannattavaa kaukolämmöntuotannon kannalta. Tämä on seurausta sähkön tuotantotavoista ja kuten jo totesin, niin hiilidioksidipäästöjä ja ilmastomuutosta ei tiedostettu siten kuin nyt. Selvyyden vuoksi vielä, että kaukolämpötoimintaa aloittava suurkaupunki sijaitsi Kiinassa. Päästöjen kannalta varmasti kaikki toimenpiteet, jotka tehostavat energiankäyttöä, olisivat olleet ja ovat nyt kannattavia Kiinan hiilidioksipäästöt huomioiden.

Sähkön ja lämmön tuotannosta

Sähkön ja kaukolämmön tuotannosta hieman taustaa, koska tiettyjen perusasioiden ymmärtäminen on tärkeää. Sähköä voidaan tuottaa sekä lauhdevoimalaitoksella että vastapainevoimalaitoksella. Lauhdevoimalaitokset ovat suuria joko kivihiiltä tai saastuttavampaa ruskohiiltä polttavia laitoksia tai ydinvoimaloita. Lauhdevoimalaitokset ovat optimoitu sähköntuotantoon. Riippumatta polttoaineesta ja voimalaitostyypistä sähköntuotanto perustuu generaattorin roottorin pyörittämiseen staattorin sisällä, joka magnetismiin perustuen tuottaa sähkövirtaa. (Aurinkoenergiapaneeleissa 'auringon valo' muutetaan suoraan tasasähköksi, joka käyttötapauksesta riippuen joko pidetään tasasähkönä tai muunnetaan invertterillä vaihtojännitteeksi.)

Pyörivä liike generaattorille tuotetaan (tuuli- ja aaltovoimaa) lukuunottamatta höyryturbiinilla, jossa kuumennettu vesihöyry pyörittää turbiinia. Prosessissa käytetty vesi pitää lauhduttaa jollakin tavoin, josta lauhdevoimalaitos nimitys on peräisin. Lauhdutus voidaan tehdä lauhdutustornilla tai lauhduttimella vesistöön. Vesistön käyttö saattaa paikallisesti olla haitallista tai ainakin se koetaan sellaiseksi.

Vastapainevoimalaitos on sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos, jossa kaukolämmönvaihtimessa höyry lauhdutetaan takaisin vedeksi. Lämmitetty kaukolämpövesi johdetaan kulutuskohteisiin, jossa se lämmittää joko lämmityspatteriverkostoa tai käyttövettä (kaukolämpö). Vastapainevoimalaitosta ei optimoida pelkästään sähköntuotantoon, vaan kokonaistuotantoon. Vastapainevoimalaitoksen kokonaishyötysuhde on usein kaksinkertainen, noin 90%, lauhdevoimalaitokseen verrattuna. Kaikkea sähköä ei voida kuitenkaan tuottaa vastapainevoimalaitoksilla, vaan ns. peruskuorman kattamiseen tarvitaan lauhdevoimalaitoksia. Riippuen tilanteesta ja näin oli lopputyöni kohteessa, liiallinen lämmönsäästö pienentää vastapainevoiman tarvetta, jolloin sähköä joudutaan tuottamaan huonomman hyötysuhteen lauhdevoimalaitoksilla.

Sähköntuotantotavat globaalisti

Hiilivoiman osuus on yhä hallitseva globaalisti suurien valtioiden (Kiina, USA, Intia ja Venäjä) runsaan energiatarpeen ja toimien takia. Kiinan runsaasta satsauksesta 'vihreämpiin energiamuotoihin' rakennetaan Kiinassa edelleen erittäin paljon uusia hiilivoimaloita. Vuonna 2017 noin 60% Kiinan energiatuotannosta oli peräisin kivihiilestä, mutta osuus pienenee pikkuhiljaa. Globaalisti hiilen osuus sähköntuotannosta on 38%. maakaasun 23% ja vesivoiman 16%. Tuulivoiman osuus on tällä hetkellä noin 5% ja ydinvoiman vajaa 11%. Maittain ydinvoiman osuus vaihtelee esim. Kiinan noin neljästä prosentista Ranskan runsaaseen 70%:iin.

Ajat ovat muuttuneet - uuden tekniikan mahdollisuudet

Eli energiansäästön osalta on hyvä tuntea ja tunnustaa tietyt perusasiat. Asioita pitäisi tarkastella kokonaisvaltaisesti. Uudet tekniikat, tuulivoima ja aurinkoenergia sekä erilaiset tavat varastoida sähköenergiaa kehittyvät koko ajan. Tietoisuus ilmastonmuutoksesta lisääntyy. Ilmastotietoinen voi olla myös kustannustietoinen. Energiansäästäminen voi olla yksilön ja yhteiskunnan osalta myös kustannuksia säästävää ja se onnistuu nykytekniikalla, älykkäillä antureilla ja tietojärjestelmillä.

Pyrkimys hiilineutraalisuuteen

Ilmastomuutoksesta on viime vuosina keskusteltu paljon ja Suomi pyrkii hiilineutraaliksi maaksi vuonna 2035 EU:n etujoukoissa. EU:n osalta tavoite on vuosi 2050, mutta osa EU-maista ei ole tähän tavoitteeseen sitoutunut. Osa Suomen kaupungeista pyrkii hiilineutraaliksi jo tätäkin aikaisemmin, esimerkiksi Vantaa tavoittelee hiilineutrauliuutta jo vuonna 2030.

Jotta nämä tavoitteet saavutetaan, niin tarvitaan tekoja. Näissä teoissa olemme mukana tarjoten tietoon ja käytännön kokemukseen perustuvaa osaamistamme. Osaamme energiansäästön, ymmärrämme milloin se on järkevää ja kannattavaa niin yksilön kuin kokonaisuuden kannalta. Yhtenä käytännön työnä asennamme yhdessä kumppaniemme kanssa sähköautojen ja -hybridien latauslaitteet ammattitaidolla ja testattuna.

Ps. Tiesithän, että päinvastoin kuin eräät poliitikot vielä muutama vuosi sitten esittivät, niin Suomi ei ole täynnä valmiita latauspisteitä autojen lämmitystolppien ansiosta. Sähköautoa ja tai edes hybridi-autoa ei voi eikä kannata ladata suoraan kodin pistorasiasta ja/tai lämmitystolpasta. Tähän on syynä se, että lataukseen tarvittava sähköteho on 3,6 kW:sta aina 22 kW:iin tai jopa enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pistorasian sulakkeen pitää olla 3,6kW:in latausteholla 16A (normaali yksivaihe-sähkö) ja 22 kW:n teholla kytkennän pitää olla kolmivaiheinen. Luonnollisesti kaapeloinnin pitää olla sellainen, että se riittää ao. latausvirtaan. Väärä lataustapa ja tai kytkentä voi aiheuttaa hengenvaaran tai palovaaran. Palovaara on seurausta siitä, että liian pieni johdin kuumenee ja se voi syttyä itse tai sytyttää ympäristön. Mikäli tulipalo syttyy tämän takia, niin vakuutusyhtiö saattaa pienentää korvaussummaa.

Eli tässäkin asiassa tieto ja käytännön kokemus on valttia. Jotta asetettuihin hiilineutralius tavoitteisiin päästään tarvitaan tekoja, tarvitaan osaamista. Sitä saat meiltä ja kumppaneiltamme.